(på svenska)

 

 

Säätiö Avustukset Yhteystiedot

 

 

Säätiö Petter Forsström Kalkki-Petteri

 

Säätiö

Säätiön tarkoituksena on niillä paikkakunnilla, joissa Oy Lohja Ab ja Karl Forsström Ab on harjoittanut toimintaansa hankkia eläkeläisasuntoja, auttaa virkistys ja levon tarpeessa olevia henkilöitä sekä säätiön hallituksen päätöksellä tukea ja edistää Martta-toimintaa sekä nuorten opiskeluintoa ja laulu- ja musiikki-intressejä.

Säätiö harjoittaa toimintaansa jakamalla avustuksia säännöissä mainittuihin tarkoituksiin:

  • Martta-toiminnan taloudellinen tukeminen
  • tukemalla taloudellisesti laulu-, musiikki-intressi ja musiikkiohjaustoimintaa muun muassa Västra Finlands Musikförbund r.f.
  • myöntämällä opinto-avustuksia ja stipendejä nuorille suomalaisille, jotka haluavat opiskella

Petter Forsström

Vuorineuvos Petter Forsström 1877-1967 oli Suomen rakennusteollisuuden uranuurtaja. Hän oli Lohjan Kalkkitehdas Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja ja koko Lohjan seudun teollisuuden kehittäjä.

Petter Teodor Forsström S 7.11.1877 Suomenkylä (Särkisalo), K 13.11.1967 Lohja. Vanhemmat merikapteeni Karl Teodor Forsström ja Olivia Gustava Eklund. Puoliso 1915-Margit Augusta Pauline Schulman.

Petter Forsström solmi avioliiton 1915 kenraali Carl Schulmanin tyttären Margit Schulmanin kanssa. Margit Schulman oli taidemaalari, ennen muuta akvarellisti, joka 1920- ja 1930-luvulla esitteli töitään muutamissa näyttelyissä. Avioparilla ei ollut lapsia, mutta tehtävät vuorineuvoksen puolisona veivät kuitenkin Margit Forsströmin ajan niin, että maalaaminen jäi satunnaiseksi harrastukseksi.

Petter Forsströmin ei ollut tarkoitus jatkaa isän ammatissa. Kalkkitehtaiden johtoon piti tulla hänen vanhemman veljensä Fredrikin, joka opiskeli Helsingin Polyteknillisessä opistossa insinööriksi. 20-vuotiasta Petter Forsströmiä pyydettiin valvomaan Lohjan uuden kalkkitehtaan uunin valamista, koska veljen opintoja ei tämän työn takia tahdottu keskeyttää. Kalkinpoltto alkoi kiinnostaa Petter Forsströmiä yleisemminkin, ja hän jäi Lohjan tehtaan johtoon. Alun perin väliaikaiseksi tarkoitettu toimi kesti lopulta 65 vuotta, ja Lohjan Kalkkitehdas Oy:tä voidaan hyvällä syyllä pitää Petter Forsströmin luomuksena.

Lohjan Kalkkitehdas muuttui Karl Forsströmin kuoleman jälkeen 1912 osakeyhtiöksi, jonka toimitusjohtajana vuorineuvoksen arvon 1937 saanut Petter Forsström oli 1960-luvulle saakka.

Forsströmin legendaarisuutta lisäsi hänen elämäntyönsä pituus. Hän luopui Lohjan Kalkkitehdas Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä vasta 85 vuotta täytettyään. Petter Forsströmin jälkeen Lohjan Kalkkitehdas Oy:n johtajaksi tuli hänen veljenpoikansa, diplomi-insinööri Börje Forsström 1962. Lohjan Kalkkitehdas Oy:sta oli kasvanut maanlaajuinen suuryritys, jolla oli yhä tuhat työntekijää.

Kalkki-Petteri

Petter Forsströmin lempinimi Kalkki-Petteri kuvastaa hyvin hänen kansanomaista ja -läheistä luonnettaan. On olemassa lukemattomia kertomuksia siitä, miten vuorineuvos hoiti yksittäisten, apua tarvitsevien ihmisten asioita. Mutta yhtä lailla häneen sopi patruuna-käsite. Hän oli Suomen teollisuuden viimeisiä patruunoita, patriarkka sanan todellisessa merkityksessä.

Hänen mielenkiintonsa ulottui hänen henkilökuntansa yksityiselämään ja vapaa-aikaan. Jo 1920-luvlla kalkkitehdas alkoi rakennuttaa asuntoja ja tukea niitä työntekijöitä sekä virkailijoita, jotka itse rakensivat omakotitaloja. Vuodesta 1930 lähtien Virkkalassa oli sairaala, jonka lähes kaikki menot kalkkitehdas maksoi.

Forsströmin johtama Lohjan Kalkkitehdas osallistui Lohjan seudulla kaikkeen mahdolliseen. Se muun muassa omisti sähkölaitoksen ja sahoja, perusti kouluja ja sairaaloita, rakensi asuntoja, tuki urheilua sekä virkistys-, martta- ja partiotoimintaa. Sekä Petter että Margit Forsström arvostivat hyvin paljon marttatoimintaa. Vuorineuvoksen mielestä avain perheen hyvinvointiin oli vaimon esiliinan taskussa ja siksi oli syytä valistaa perheenemäntiä kotona tarvittavissa taidoissa. Kalkkitehdas rakennutti kaksi marttatupaa, ensimmäisen Virkkalaan 1930-luvun alussa ja toisen Fatjaan 1960-luvun alussa.

Petter Forsström oli aina vakuuttunut siitä, että koulutus oli yksi tärkeimmistä peruskivistä, joille nuori ihminen saattoi rakentaa elämänsä. Siksi hän jo vuonna 1927 perusti Lohjan kalkkitehtaan konepajakoulun, Lohjan seudun ensimmäisen ammattioppilaitoksen. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin sama ajattelutapa synnytti toisenkin ammattikoulun. Henkilökunnan vapaa-ajan viettoa varten luotiin Pähkinäniemen kansanpuisto tanssilavoineen, ravintoloineen ja venelaitureineen. Niiden ohella kalkkitehdas rakensi urheilukentän ja uimalaitoksen. 1940-luvulla rakennettu klubitalo juhlasaleineen oli suurin sijoitus henkilökunnan vapaa-ajan harrastuksia varten.